Superbikella tarkoitetaan ratamoottoripyörää, jonka iskutilavuus on enintään 1000 kuutiota nelipyttyisenä ja 1200 kuutiota kaksipyttyisenä. Iskutilavuuden rajat ovat eläneet lajin alkuajoista lähtien ja nykyään rajoina pidetään edellä mainittuja. Superbike-pyörät ovat lisäksi nk. “katulaillisia”, ja tehoa näissä unelmapyörissä on nykyään noin 200 hevosvoimaa, kun vielä muutama vuosi sitten puhtia sai löytyä jopa 230 heppaa!
Tämä kuitenkin kävi moottoreiden kestävyyden päälle, joten isoimmat – ja varakkaimmat – tiimit saivat tärveltyä kauden aikana jopa 25 moottoria. Moottoripyörän vähimmäiskilpailupaino on 165 kiloa, joten teho/painosuhde on aivan posketon. Pyörä keulii kokemattoman kuskin käsissä kolmosvaihteelle asti ja 12000 kierroksen kohdalla vääntöä riittää tolkuttomasti. Pyörä myötäilee kurveja kuin märkä t-paita, kiitos kevyempien vanteiden jotka tuottavat vähemmän hyrrävoimia.Mikä sitten erottaa Superbiken esimerkiksi suositummasta MotoGP-sarjasta, ovat juuri nuo pienen henkilöauton moottoritilavuuden omaavat pyörät. Monissa maissa ajetaan omissa kansallisissa sarjoissaan ja maailmanmestaruudesta on voinut käydä seuraamassa mm. Alastaron moottoriradalla. Alastaron radan lisäksi Suomen kilpailuja käydään tänä vuonna Kemoralla sekä Motoparkissa.MM-kilpailuja ei Suomen radoilla ainakaan toistaiseksi ole tiedossa, mutta mielenkiintoisen paluun sarjaan tekee tänä vuonna ikoninen Italian Monza. Toinen kiehtova yllätys on Yamahan paluu sarjaan. Vaikka maailmanmestaruuksia kirkkaasti eniten onkin Ducatilla, niin myös Yamahan tilille mahtuu yksi mestaruus. Vuonna 2009 Yhdysvaltojen Ben Spies nimittäin pokkasi mestaruuden Yamahalla.